15/02/2007

Osa 17: Epifyytit vapaina


Voisi äkkiseltään kuvitella, että Singaporesta ei löydä ainuttakaan suomalaiselle tuttua kasvilajia. Väärin. Todella moni kasvi on tuttu kotien ikkunalaudoilta.

Vahingossa mukaan muuttokuormaan tullut kirja Kodin kukoistavat kasvit, siis huonekasvien hoito-opas, on osoittautunut hyödylliseksi. Se kertoo muun muassa, että jos kuvassa oleva, puun rungolla kasvava omituinen kasvi olisi suomalaisessa kukkaruukussa, sitä luultavasti nimitettäisiin hirvensarvisaniaiseksi. Myös peikonlehdet, pesäraunioiset ja kultaköynnökset kasvavat täällä rehevinä epifyytteinä isojen puistopuiden rungoilla ja oksanhaaroissa. Niiden luonnonvaraisuudesta en kyllä sano mitään.

Palmut, vehkat, traakkipuut, banaanit ja sutipuut ovat hyvin suosittuja parveke- ja ruukkupuutarhakasveja. Tällä hetkellä kaikkialla näkee mandariinipuita, jotka ovat täynnä pieniä hedelmiä, koska mandariinit kuuluvat kiinalaisen uudenvuoden juhlaan. Erilaisia orkideoja myydään myös paljon koristekasveina. Parhaiten nuo kaikki viihtyvät ulkona.

Omat parvekekasvini, jotka ostin moneyplant -nimisinä osoittautuivat isolehtisiksi kirjo- tai köynnösvehkoiksi. Päivittäistavarakaupan hyllystä ostamani pienet kultaköynnökset ovat kasvaneet kuukaudessa enemmän kuin suomalainen kultaköynnös vuodessa. Mandariinipuuni taas tiputti lähes kaikki lehtensä ennen kiinalaista uutta vuotta, joten luvattua vaurautta ja hyvinvointia ei sitten taida tulla ensi vuodeksi. Ehkä moneyplant -istutukseni tasoittaa huonoa feng shuita.

Singaporen alkuperäisestä sademetsäkasvillisuudesta on saarella jäljellä pieniä reservaattialueita. Sattumoisin juuri samoilla alueilla asustavat myös alkuperäiset matelijat, joten se siitä kasvientutkimusmatkailusta. Minulle riittää kasvitieteellinen puutarha.

07/02/2007

Osa 16: Ekomutinoita

YK:n alaisen IPCC:n viime viikolla julkaiseman ilmastonmuutosta koskevan raportin luomat uhkakuvat Kaakkois-Aasian osalta ovat saaneet aikaan keskustelua singaporelaistenkin keskuudessa. On esiintynyt jopa mielipiteitä, että pienen saarivaltion pitäisi katsoa peiliin. Toistaiseksi kun kaikki ympäristöongelmiin liittyvä kirjoittelu on liittynyt Indonesian syyttelyyn metsäpalojen aiheuttamista savuhaitoista tai nuorison parjaamiseen roskaamisen vuoksi. Ja päivittelyyn Hongkongin tai Pekingin ilmansaasteongelmista.
Alkuvuoden tulvat pelästyttivät myös Singaporessa, sillä tulvien muodostuminen liittyy kiinteästi merenpinnan korkeuteen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu lisäisi täällä merkittävästi tulvahaittoja.

Singaporen per capita energiankulutus on korkea, 11 tonnia vuodessa. Maailmassa enemmän kulutetaan vain Qatarissa, 21 tonnia. Korkean kulutuksen Amerikkakin kuluttaa vähemmän ja vertailun vuoksi monet Euroopan maat noin puolet tästä. Suomen vastaava luku on länsimaisittain iso: 6,2 tonnia (lähde: Suomen energia-alan antama raportti helmikuussa 2007). Kylmien vuodenaikojen ja pitkien etäisyyksien Suomi kuluttaa lämmitykseen 22%, teollisuuteen 48%, liikenteeseen 17%, loppu on muuta kulutusta. Mihin singaporelaiset tarvitsevat sitten noin paljon energiaa, kun etäisyydet ovat lyhyet, joukkoliikenne ehkä maailman tehokkainta ja ilma on aina lämmin? Teollisuuttakaan ei ole merkittävissä määrin.
Öljynjalostusteollisuus ja satamatoiminta vaativat osansa, mutta miten lie kotitalouksissa ja toimistoissa hurisevat airconit ja aina palavat valot. Kauppakeskuksiin ja moniin ravintoloihin pitää varustautua villatakilla, koska sisälämpötilat pidetään hyvin alhaisina.

Singaporelaisessa elämänmenossa on silmiinpistävää kerskakulutus, jota ei häpeillä yksilötasolla, päinvastoin. Uusi vuosi, uudet vaatteet, uudet huonekalut. Ympäristömerkintöjä puun alkuperästä on turha etsiä muissa huonekalukaupoissa kuin Ikeassa.
Disposable panties eli kertakäyttöiset alushousut, niitäkin myydään kaupassa, ihan oikeasti. Saunahousut (kuvassa) bongasin kauppakeskuksen näyteikkunassa. (Tässä ehdotukseni SLL:n vuotuiseen turhakekilpailuun.) Kaupassa ruokaostokset pakataan useisiin päällekkäisiin muovipusseihin, lähes joka tavara omaansa. Apulaiset pesevät perheen vaatteet ja liinavaatteet päivittäin. Lasten päivähoitokin edellyttää, että päiväunilla käytetty patjanpäällinen pestään joka päivä kotona.
Ja miten on kierrätyksen laita sitten? Kotitalouksissa jätteet yleensä tiputetaan jätekuilusta alas talon managementin murheeksi. Koko tuhannen asunnon condossamme on kellarissa yhdet pienet kierrätysastiat paperille, muoville, lasille ja juomatölkeille. Ne ovat aina täynnä. Sanomalehtiä viedessäni olen joka kerta nähnyt astiassa päällimmäisenä Nordean kirjekuoren suomalaisella nimellä varustettuna.


01/02/2007

Osa 15: Ole ahne sika


Kohta on lupa sikailla ihan luvan kanssa. Kiinalainen uusi vuosi lähestyy ja seuraava vuosi kantaa sian merkkiä. Ahneus on siis suorastaan hyve, tai ainakin perusteltua käytöstä. Singaporessa odotetaan kaiken lisäksi kuumaa vuotta talouden kannalta. Ottakoon siis jokainen irti, mitä saa.

Kuten sikakin, sian vuosi tulee olemaan hieman kiukkuinen, välillä onnellinen ja jopa laiska. Sijoitusalalla, vesi- ja puuteollisuudessa on odotettavissa menestystä, mutta tauteja, kuten lintuinfluenssaa on syytä pelätä.

Lohikäärmeen, Hevosen ja Apinan vuonna syntyneille on odotettavissa vauras vuosi, mutta menestystä voi vielä parantaa välttämällä häitä, hautajaisia, vauvojen 1-kuukautisjuhlia ja sairaalavierailuja.
Jäniksen, Käärmeen ja Sian vuonna syntyneille vuosi tulee olemaan vaikea. Mutta vaikeuksia voi tasoittaa hyvillä teoilla. Myös kasvisruoka auttaa puhdistamaan kehoa negatiivisesta energiasta.
Meille Tiikerin vuonna syntyneille (1974) on luvassa keskiverto, kiireinen vuosi.

Nämä ennustukset teki Fengshui-konsultti Lynn Yap.

Kiinalaista uutta vuotta juhlitaan koko Singaporessa, mutta eniten se tulee näkymään Chinatownin katukuvassa. Koristeluun ja kansanhuveihin käytetään ennätyssumma rahaa, 1,8 miljoonaa singaporen dollaria (0,9 milj.€). Luvassa on sikateemaista koristelua, 12 metriä korkea vesiputous, akrobatiaesityksiä, leijonatanssia ja laulavia sikoja. Näistä jälkimmäiset ovat jonkinlaisia sikarobotteja. Mukana juhlissa on kaikille tuttu Porky Pig eli Putte Possu. Ruokapöydästä löytyy tietenkin...arvaatte varmaan. Eikun sikailemaan.