24/03/2008

Osa 56: Muotitietoinen, nyt mä olen...



Ystäväni Tuula muutti jokin aika sitten täältä Jakartaan ja oli käymässä Singaporessa. Keskustelimme singaporelaisten pukeutumisesta. Muslimimaahan muuttaneena Tuula oli jo tottunut toisenlaiseen katumuotiin ja naureskelimme singaporelaisille "pikkusortseille ja muovikorkkareille".

Singaporettaret rakastavat kaikkea mikä kiiltää. Vielä parempi, jos vaatteessa on lisäksi pitsiä, puhveja, kukkia, paljetteja, lasihelmiä, kirkkaita värejä ja isoja kuvioita.
Ja merkkilogo pitää näkyä (voi olla halpakin, kunhan on iso, esimerkiksi Guessin jättikokoinen G).
Vaatekankaat ovat yleensä aina keinokuituja, ohuita ja kiiltäviä. Usein niille sallitaan vain dry cleaning. Epäkäytännöllistä. Suomessa tulisi kalliiksi.

Jos taas singaporetar ottaa uransa vakavasti, työasuna on varmasti musta power suit. Miesten vastaava asu täällä on tylsä: mustat suorat housut ja valkoinen paita. Tästä tuli mieleen nappi auki -käytäntö. Nimittäin täällä miesten on ihan asiallista liikkua työbisneksiä hoitelemassa pari paidan ylempää nappia auki. Älä kokeile samaa Suomessa, etenkään, jos omaat runsaasti rintakarvoja.

Jalassa pitää ehdottomasti olla korkokengät (joskus jopa miehillä). Eikä alle 8 cm:n korkoja lasketa. Vaatii takuulla nuorella iällä aloitettua treeniä, jotta pystyy liikkumaan korkeakorkoisilla sandaaleilla. Tarkoitan siis kenkää, joka potkaistaan jalkaan, ilman nilkka- tai kantapääremmiä tai muuta tukea. Kenkä pysyy jalassa varpaiden varassa. Korkoa voi olla silti 10cm.
Kyllä ne jalkaan saa, mutta ihan toinen juttu on kävellä. (Ja koitapa kävellä trooppisen kaatosateen aikana, kun jalkakäytävät lainehtivat. Ei siis ole niin ihmeellistä, että muuten säästäväiset singaporelaiset hyppäävät sankoin joukoin takseihin aina vesisateella.)

Paikallisten suosikkikenkäkauppoihin lukeutuu mm. Charles&Keith. Sieltä saa kolmellakympillä tinkeltankelisandaaleita huimilla koroilla ja kaikissa väreissä. Jos siellä sattuu olemaan ale, leviää happamien aviomiesten ja poikaystävien staattinen lauma kaupan ulkopuolelle käytäviä tukkimaan.
Minä ostan kenkäni ihan tätikaupoista, kuten Tangsin tavaratalosta tai Batasta. Kuvassa eräs käytännöllinen kenkäparini, joka pysyy hyvin jalassa nilkkaremmin ja kantapään tukemana.
Löysin muuten ihan vastikään japanilaisen tavaratalon Takashimayan kenkäosastolta ihania japanilaisvalmisteisia muotisandaaleita, jotka olivat kuin koruja...

Sain luettua ison pinon Suomesta tuotuja lehtiä.
Apua! Singaporesta tuttu muoti on tulossa Suomeenkin tänä keväänä. Muotijutuissa kiiltää ja kimaltaa, on isoja kuvioita, vaatteisiin ommeltuja lasihelmiä, kirkkaita värejä, leveitä vöitä. Ja metallivärisiä sandaaleita korkeilla tolppakoroilla. Ja Guessin laukkuja. Näkyyköhän Helsingissä kesän tultua muovikorkkareita?

18/03/2008

Osa 55: Vroom-with-a-view


Singaporessa muistetaan vielä tappava SARS -epidemia. Naapurimaassa Indonesiassa esiintyvän lintuinfluenssan kauhun tasapainossa kallistutaan välillä hysterian puolelle. Vaan viimeisenä huolenaiheena on Hong Kongissa neljä lapsiuhria vaatinut influenssa. HK:ssa suljettiin päiväkodit ja koulut kahdeksi viikoksi influenssan leviämisen estämiseksi. Singaporessa pelätään, että sama on kohta edessä, koska suhteet HK:iin ovat läheiset.

Ellenin koulu on pommittanut koko viikon oppilaiden vanhempia sähköposteilla, joissa kerrotaan uusista terveystarkastusvaatimuksista ja muista varotoimenpiteistä. Lapsilta ja henkilökunnalta mitataan lämpö neljä kertaa päivässä (eivätkö aikuisetkaan muuten huomaa sairastuneensa?). Sattumoisin juuri tällä viikolla Ellen sai tavallisen räkätaudin (englanniksi common cold,
kun taas flu on lyhennys sanasta influenza). Kouluun ei ole palaamista ennen kuin on viemisenä lääkärintodistus, jossa sanotaan, että tauti ei ole influenssaa.

Kummallisin juttu, jonka koulu on keksinyt, on influenssahätätilan harjoitus. Harjoituksen tavoitteena ei ole opettaa käsihygieniaa tms, kuten saattaisi luulla, vaan harjoiteltava asia on koulun siirtäminen pienryhmäopetukseen koteihin, mikäli valtiovalta sulkee koulut HK:n tapaan. Sillä pitäisihän vanhempien päästä töihin siitä huolimatta, että koulut suljettaisiin.

Olimme vähällä joutua sijaiskoulun isäntäperheeksi. Ihmettelin, että eikö haittaa, että Ellen on kotona potemassa flunssaa.
- But that´s nothing serious! totesi koulun apulaismanageri ja kerjäsi myöntymään isännöimään viittä lasta ja opettajaa kahden päivän ajan.
Kokeilu peruuntui - onneksi. Siitä huolimatta joudumme toimittamaan Ellenin lääkärintodistuksen, jolla vakuutamme, ettei Ellenillä ole influenssa ja hän voi palata kouluun. Ehkä epäloogiselta tuntuvan menettelyn takana on taas eräs kiasun ilmenemismuoto, pelko kasvojen menetyksestä.

Kiasusta oiva aasinsilta kilpavarusteluun. Miltä tuntuisi asua keskustan pilvenpiirtäjässä kaikilla mukavuuksilla ja silti päästä ajamaan oma auto olohuoneen ikkunan eteen?
Tämä on kohta mahdollista Singaporessa, sillä tänne ollaan rakentamassa maailman kolmatta asuinkerrostaloa vroom-with-a-view-pysäköinnillä. (Ne kaksi olemassaolevaa ovat muuten NY:ssa ja Dubaissa.) Kyseessä on siis autotallin sijoittaminen kunkin kerrostaloasunnon "kuistille". Auto nousee kerroksiin lasiseinäisellä autohissillä.

Projektin mainoskuvassa katsellaan olohuoneen valkoiselta nahkasohvalta kokolasiseinän takana olevaa kiiltävänpunaista urheiluautoa. Toinen lasiseinä avautuu ulos hämärtyvässä illassa loistavaan kaupungin silhuettiin. Auto on kääntyneenä puoliksi ulospäin ikäänkuin katselemassa maisemaa. Sohvan ja peilikattoisen autohuoneen (lienee asiatonta puhua enää autotallista) välissä on vain minimalistinen sohvapöytä, jolla lojuu shakkipeli ja kaksi kirjaa. Ehkä tämä riittää elämänsisällöksi. Kumma, ettei kuvaan ole ängetty pikkumustaan ja korkokenkiin pukeutunutta mallia siemailemassa cocktailia.


Saman päivän lehden etukannessa oli muuten tabloid -kokoinen Kimi Räikkösen naama. Kimi mainosti rannekelloja. Singapore on nyt niin innoissaan ensimmäisestä F1 -kisastaan, että lehdetkin ovat äkkiä alkaneet kirjoitella lajista monen sivun juttuja. Mutta Alas! Syyskuussa järjestettävän kilpailun lipunmyynti ei etene toivotulla tavalla. Ensin lippuvarauksen webbijärjestelmä jumitti pari viikkoa ja nyt lippuja on vielä myymättä vaikka kuinka. Hohhoijaa.

04/03/2008

Osa 54: Etsintäkuulutus























Koko Singapore on hysteerinen ja varpaillaan. Kaikkialla on liimattuna postereita, takseissa vilkkuu etsintäkuulutukset, aseistettuja vartijoita ja poliisiautoja parveilee siellä täällä. Etsitään indonesialaissyntyistä vankikarkuria Mas Selamatia. Tyyppi pakeni viime viikolla ja on vielä kateissa. Hänen uskotaan järjestäneen pakonsa yksin ja olevan edelleen Singaporessa.
Jos jää kiinni karkurin auttamisesta, voi saada 50 vuoden vankilatuomion ja vielä sakot päälle.

Ja että mikäs tyyppi se saa kaikki värisemään kauhusta? No tietenkin terroristi ja vielä ihka oikea singaporelaisterroristi. On vaikeaa uskoa, että niin pikkutarkassa maassa kuin Singapore voi toimia ääriryhmiä, jotka suunnittelevat järjettömiä terrori-iskuja kaikkea länsimaista vastaan. Täällä kun ilmiannetaan vaikka oma mummo (ja varsinkin naapurin mummo), jos on edes epäilyksen aihetta. Tämä Selamat ei suunnitellut sen enempää eikä vähempää kuin kaappaavansa lentokoneen ja pudottavansa sen alas Changin lentokentälle. Tämä tapahtui pahana vuonna 2001. Selamat oli äärijärjestö Jemaah Islamiahin singaporelainen johtaja. Lienee turhaa sanoa, että järjestö pyyhkäistiin pois päiviltä samalla kun johtaja jäi kiinni.

On toki kunnia-asia ja turvallisuusasia palauttaa terroristi selliin. Tai ainakin wanna-be terroristi, joka kai lasketaan oikeaksi. Silti tuntuu hieman liioitellulta jahdilta.
Olin aamukävelyllä viereisessä saaressa, jossa on pienvenesatama. Saaren keskellä on kumpare, joka kasvaa tiheää viidakkoa. Kävellessäni kaikessa rauhassa vastaan tuli aseistettu vartija, joka tuijotti herkeämättä viidakkonyppylää ja hipelöi asevyötään. Oli ihan pakko kurkkia olan yli taakse, kun ensin tihensin askeleita. Piileskeleekö tuolla kasvillisuuden seassa terroristi? Saakohan se montakin paratiisipistettä hyökkäämällä länsimaisen naisen ja lapsen kimppuun? No eipä tainnut siellä kukaan piileskellä, mutta ainakin tuli lietsottua itsensä hysteriaan.

P.S. Selamat on minua pari senttiä lyhyempi kaveri. (Heti alkoi pelottaa vähemmän.)

Katso täältä video etsinnöistä:
http://www.straitstimes.com/Free/Story/STIStory_212956.html