Biitsiaamua viettäessä harrastin salakuvausta. Rannalla oli loistava aurinkoinen sää, mutta hiljaista, vain työseurueita teambuilding-päivää viettämässä ja muutama satunnainen auringonpalvoja - ja rannalle eksynyt auringonvihaaja.
Marketin kosmetiikkahyllyllä aurinkovoiteiden vieressä ei ole täällä itseruskettavaa vaan itsevalkaisevaa voidetta. Aasialainen nainen välttää aurinkoa kaikin tavoin: vaatetuksella, lierihatulla ja sateenvarjolla. Joskus jopa sanomalehdellä. Epäilemättä valkaisuaineet ovat tehokkaita, sillä eräskin japanilainen nainen näytti uima-altaassa uidessaan valkoiseksi maalatulta geishalta, tosin ilman maalia.
Lehdissä mainostetaan paitsi laihdutushoitoja myös valkaisuhoitoja. Tietyissä piireissä valkoinen iho on sosiaalisen statuksen merkki. Ulkotöitä tekevät vain tummat vierastyöläiset ja rangaistustyöntekijät (vastaa varmaan jonkinlaista yhteiskuntapalvelusta).
Oma reservaattini, siis condo, jossa asumme, on täysin Singaporen "julkisesta" arvomaailmasta poikkeava. Me ulkomaalaiset palvomme estotta aurinkoa kaikkine ryppyinemme, karvoinemme, mahapoimuinemme, lököttävissä ja virttyneissä uimahousuissa tai bikineissä. Jotkut, ilmeisesti tätä jo vuosikausia tehneet, tosin muistuttavat iholtaan enemmän saviruukkua kuin ihmistä.
No comments:
Post a Comment