Osa 16: Ekomutinoita

YK:n alaisen IPCC:n viime viikolla julkaiseman ilmastonmuutosta koskevan raportin luomat uhkakuvat Kaakkois-Aasian osalta ovat saaneet aikaan keskustelua singaporelaistenkin keskuudessa. On esiintynyt jopa mielipiteitä, että pienen saarivaltion pitäisi katsoa peiliin. Toistaiseksi kun kaikki ympäristöongelmiin liittyvä kirjoittelu on liittynyt Indonesian syyttelyyn metsäpalojen aiheuttamista savuhaitoista tai nuorison parjaamiseen roskaamisen vuoksi. Ja päivittelyyn Hongkongin tai Pekingin ilmansaasteongelmista.
Alkuvuoden tulvat pelästyttivät myös Singaporessa, sillä tulvien muodostuminen liittyy kiinteästi merenpinnan korkeuteen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu lisäisi täällä merkittävästi tulvahaittoja.

Singaporen per capita energiankulutus on korkea, 11 tonnia vuodessa. Maailmassa enemmän kulutetaan vain Qatarissa, 21 tonnia. Korkean kulutuksen Amerikkakin kuluttaa vähemmän ja vertailun vuoksi monet Euroopan maat noin puolet tästä. Suomen vastaava luku on länsimaisittain iso: 6,2 tonnia (lähde: Suomen energia-alan antama raportti helmikuussa 2007). Kylmien vuodenaikojen ja pitkien etäisyyksien Suomi kuluttaa lämmitykseen 22%, teollisuuteen 48%, liikenteeseen 17%, loppu on muuta kulutusta. Mihin singaporelaiset tarvitsevat sitten noin paljon energiaa, kun etäisyydet ovat lyhyet, joukkoliikenne ehkä maailman tehokkainta ja ilma on aina lämmin? Teollisuuttakaan ei ole merkittävissä määrin.
Öljynjalostusteollisuus ja satamatoiminta vaativat osansa, mutta miten lie kotitalouksissa ja toimistoissa hurisevat airconit ja aina palavat valot. Kauppakeskuksiin ja moniin ravintoloihin pitää varustautua villatakilla, koska sisälämpötilat pidetään hyvin alhaisina.

Singaporelaisessa elämänmenossa on silmiinpistävää kerskakulutus, jota ei häpeillä yksilötasolla, päinvastoin. Uusi vuosi, uudet vaatteet, uudet huonekalut. Ympäristömerkintöjä puun alkuperästä on turha etsiä muissa huonekalukaupoissa kuin Ikeassa.
Disposable panties eli kertakäyttöiset alushousut, niitäkin myydään kaupassa, ihan oikeasti. Saunahousut (kuvassa) bongasin kauppakeskuksen näyteikkunassa. (Tässä ehdotukseni SLL:n vuotuiseen turhakekilpailuun.) Kaupassa ruokaostokset pakataan useisiin päällekkäisiin muovipusseihin, lähes joka tavara omaansa. Apulaiset pesevät perheen vaatteet ja liinavaatteet päivittäin. Lasten päivähoitokin edellyttää, että päiväunilla käytetty patjanpäällinen pestään joka päivä kotona.
Ja miten on kierrätyksen laita sitten? Kotitalouksissa jätteet yleensä tiputetaan jätekuilusta alas talon managementin murheeksi. Koko tuhannen asunnon condossamme on kellarissa yhdet pienet kierrätysastiat paperille, muoville, lasille ja juomatölkeille. Ne ovat aina täynnä. Sanomalehtiä viedessäni olen joka kerta nähnyt astiassa päällimmäisenä Nordean kirjekuoren suomalaisella nimellä varustettuna.