Voisi äkkiseltään kuvitella, että Singaporesta ei löydä ainuttakaan suomalaiselle tuttua kasvilajia. Väärin. Todella moni kasvi on tuttu kotien ikkunalaudoilta.
Vahingossa mukaan muuttokuormaan tullut kirja Kodin kukoistavat kasvit, siis huonekasvien hoito-opas, on osoittautunut hyödylliseksi. Se kertoo muun muassa, että jos kuvassa oleva, puun rungolla kasvava omituinen kasvi olisi suomalaisessa kukkaruukussa, sitä luultavasti nimitettäisiin hirvensarvisaniaiseksi. Myös peikonlehdet, pesäraunioiset ja kultaköynnökset kasvavat täällä rehevinä epifyytteinä isojen puistopuiden rungoilla ja oksanhaaroissa. Niiden luonnonvaraisuudesta en kyllä sano mitään.
Palmut, vehkat, traakkipuut, banaanit ja sutipuut ovat hyvin suosittuja parveke- ja ruukkupuutarhakasveja. Tällä hetkellä kaikkialla näkee mandariinipuita, jotka ovat täynnä pieniä hedelmiä, koska mandariinit kuuluvat kiinalaisen uudenvuoden juhlaan. Erilaisia orkideoja myydään myös paljon koristekasveina. Parhaiten nuo kaikki viihtyvät ulkona.
Omat parvekekasvini, jotka ostin moneyplant -nimisinä osoittautuivat isolehtisiksi kirjo- tai köynnösvehkoiksi. Päivittäistavarakaupan hyllystä ostamani pienet kultaköynnökset ovat kasvaneet kuukaudessa enemmän kuin suomalainen kultaköynnös vuodessa. Mandariinipuuni taas tiputti lähes kaikki lehtensä ennen kiinalaista uutta vuotta, joten luvattua vaurautta ja hyvinvointia ei sitten taida tulla ensi vuodeksi. Ehkä moneyplant -istutukseni tasoittaa huonoa feng shuita.
Singaporen alkuperäisestä sademetsäkasvillisuudesta on saarella jäljellä pieniä reservaattialueita. Sattumoisin juuri samoilla alueilla asustavat myös alkuperäiset matelijat, joten se siitä kasvientutkimusmatkailusta. Minulle riittää kasvitieteellinen puutarha.
1 comment:
Onpas huisin näköistä. :)
t. Anne
Post a Comment